Naisten osuus hallituksessa laski harvinaisen pieneksi

Lauantai 13.5.2017 - Helsingin Sanomat

”Se ei riitä, että korkealla paikalla on joskus ollut nainen”

Naisilla on kannatustaan vastaava edustus eduskunnan valiokunnissa, mutta ei tärkeimmillä paikoilla.

Tuoreiden miesministerivalintojen jälkeen Juha Sipilän (kesk) hallituksessa on viisi naisministeriä ja 12 miesministeriä.

Naisten osuus on nyt harvinaisen pieni. 1990-luvun alusta lähtien naisia on ollut hallituksessa 40–60 prosenttia eli sukupuolinäkökulmasta tasa-arvoisesti.

Naiskansanedustajia oli eduskunnassa 15–20 aina sotiin asti, mutta sen jälkeen määrä alkoi kasvaa. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa naisten määrä saavutti huippunsa, 85 edustajaa.

Naiskansanedustajien määrän kasvu on pysähtynyt huolimatta siitä, että naisten äänestysprosentti on miehiä korkeampi.

Naisten osuus kansanedustajista on nyt maailman kärkeä, 42 prosenttia. Kaikista valiokuntapaikoista naisten osuus on 43 prosenttia, mikä vastaa heidän osuuttaan koko eduskunnasta.

Kahdeksasta eduskuntapuolueesta kolmen pienimmän puolueen puheenjohtaja on nainen, isommilla on miesjohtaja.

Ilkka Kantolan (sdp) mukaan tasa-arvo ei kiinnosta hallituspuolueita. ”Se näkyy viime vaalien ohjelmissa, hallitusohjelmassa ja hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa. Sitoutuminen tasa-arvoon on kaikilla tasoilla huonoa”.

”Jos syntyy ajatus siitä, että tasa-arvo on jo saavutettu, ja ongelmat nähdään vain pieninä poikkeamina, se on illuusio tasa-arvosta”, sanoo Kantola.

Lue lisää Helsingin Sanomista


Ensimmäiset naiset politiikan huipulla

Ministeri: Miina Sillanpää 1926

Valiokunnan puheenjohtaja: Hertta Kuusinen 1945

Puolustusministeri: Elisabeth Rehn 1990

Eduskunnan puhemies: Riitta Uosukainen 1994

Ulkoministeri: Tarja Halonen 1995

Tasavallan presidentti: Tarja Halonen 2000

Pääministeri: Anneli Jäätteenmäki 2003

Valtiovarainministeri: Jutta Urpilainen 2011

Kommentoi kirjoitusta.

Kuntavaalit 2017 ja vaaliteemat

Torstai 9.3.2017 klo 15:17

Kuntavaalien kärkiteemat

SDP lähtee kuntavaaleihin kolmella teemalla ja yhdeksällä esityksellä, joilla halutaan varmistaa, ettei yhdenkään lapsen tai opettajan tarvitse olla homekoulussa, että jokaisella lapsella on oikeus ilmaiseen varhaiskasvatukseen, että yhteiset verovarat käytetään yhteisiin palveluihin, että jokaisella on mahdollisuus arvokkaaseen vanhuuteen ja että jokaisella on mahdollisuus työhön ja kohtuuhintaiseen kotiin.

kuntavaalit.JPG


Satsaukset sivistykseen ovat satsauksia tulevaisuuteen

Sivistys on kykyä tehdä valintoja, ymmärtää niiden seurauksia ja arvioida seurauksia kriittisesti. Niin omassa elämässä kuin yhteiseksi hyväksi. Viime vuosien yhteiskunnallinen kehitys meillä ja maailmalla on jälleen muistuttanut, miksi sivistys on niin tärkeä itseisarvo. Sivistys on vastuuta yhteisestä maailmastamme ja tulevaisuudestamme.

Hyvinvointia kaikissa elämän vaiheissa
Päämäärämme on aina suojella heikommassa asemassa olevia ihmisiä. Jos et muuten tiedä, mitä teet, ole heikomman puolella. Jokainen meistä tarvitsee joskus tukea elämässään. Siksi pidämme kiinni vahvasta pohjoismaisesta hyvinvointivaltiostamme – palveluineen ja turvaverkkoineen.

Uudistuva ja elinvoimainen kunta
SDP on kaikkialla Suomessa asuvien ihmisten puolue. Me haluamme kehittää kaikkien kuntien elinvoimaisuutta. Pohjoismaisen hyvinvointivaltiomme tulevaisuuteen vaikuttaa konkreettisesti kuitenkin myös se, miten Suomen eri alueita ja niiden elinvoimaisuutta vahvistetaan.

Lue lisää kuntavaalien teemoista!

Kommentoi kirjoitusta.

Kuntavaalit 9.4.2017

Lauantai 11.2.2017 klo 16:25 - Sirpa Nypelö

kuntavaalit2.jpgKuntavaaleissa valitaan päättäjät tehtäviin, jotka vaikuttavat meidän kaikkien arkeen. Valtuustoissa tavalliset kuntalaiset päättävät, miten omaa kuntaa kehitetään ja mihin suuntaan kuntaa viedään tulevaisuudessa.


Kuntavaalit toimitetaan joka neljäs vuosi huhtikuun kolmantena sunnuntaina. Seuraavat kuntavaalit toimitetaan 9.4.2017.

Suomi jakautuu kuntiin, joilla on perustuslain mukaan itsehallinto. Kunnat päättävät monista asukkaita koskevista asioista.

Kunnan ylin päättävä elin on asukkaiden valitsema valtuusto. Valtuuston jäsenet eli valtuutetut valitaan kuntavaaleilla neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Kuntavaaleissa voivat äänestää ja asettua ehdolle Suomen kansalaiset sekä tietyillä ehdoilla kunnassa asuvat muiden maiden kansalaiset. Äänestäminen on Suomessa vapaaehtoista.

Muista sinäkin käyttää äänesi kuntavaaleissa!

Lue lisää kuntavaaleista

SDP:n linjaukset kuntien vaaliohjelman pohjaksi

Turun SDP:n vaaliehdokkaat

sdp-kuntavaalit.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

SDP:n kannanotto

Sunnuntai 5.2.2017 - Sisäpoliittinen julkilausuma 5.2.2017

Suomi_100v.jpgKevään kuntavaaleissa kuntapäättäjien valinnan lisäksi on kyse poikkeuksellisen vahvasti siitä, mihin suuntaan Suomea viedään. Sinulla on valittavana kaksi hyvin erilaista vaihtoehtoa: porvarihallituksen yksityinen Suomi tai SDP:n yhteinen Suomi.

SDP:n sisäpoliittisessa julkilausumassa puututaan mm. seuraaviin kohtiin:

Sosialidemokraatit vahvistavat parlamentaarista ja edustuksellista päätösvaltaa, joka perustuu yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen, kuntalaisten vahvaan vaikuttamismahdollisuuteen asuinkuntansa asioissa sekä demokraattisiin toimielimiin harvainvallan sijaan. 

Hyvinvointivaltio ja sen arvot ovat perusta nykymaailman ja tulevaisuuden haasteisiin. Vahva sosiaalinen pääomamme ja osaamisemme sekä sopimisen voimaan nojaava perinteemme ovat jatkossakin kivijalkoja, joiden varaan sosialidemokraatit haluavat kehittää modernia Suomea.

Kaikille on tarjottava yhtäläiset oikeudet koulutukseen ja sivistykseen. Nyt on aktiivisesti luotava uusia työpaikkoja ja samanaikaisesti huolehdittava työttömistä kansalaisista riittävillä tukitoimilla ja mahdollisuudella uudelleenkouluttautumiseen.

Sosiaaliturvan uudistamisessa lähtökohtina ovat hyvinvointi, oikeudenmukaisuus ja inhimillisyys. Lapsiperheiden ja eläkeläisten köyhyyden kasvu on pysäytettävä.

Politiikan on perustuttava tosiasioihin ja yhdessä tekemiseen. Populistiset lupaukset, joita ei ole tarkoituskaan toteuttaa, murentavat kansalaisten luottamusta demokraattiseen järjestelmään.

Tutustu julkilausumaan

Kommentoi kirjoitusta.

Tytti Tuppuraista kannatetaan SDP:n puheenjohtajaksi

Perjantai 27.1.2017 klo 10:58 - Tuula Petäkoski-Hult, sos.dem.naiset vpj.

SOSIALIDEMOKRAATTISET NAISET TUKEVAT TYTTI TUPPURAISTA SDP:N
PUHEENJOHTAJAKSI

TyttiTuppurainen.jpgSosialidemokraattisten Naisten mielestä on hienoa, että SDP:n puoluekokousedustajilla on mahdollisuus valita puheenjohtaja erinomaisten ehdokkaiden joukosta. Tytti Tuppurainen on oikea henkilö ajan vaatimuksiin. Hän on poliittisesti kokenut, yhteistyökykyinen, kansainvälinen ja rohkeasti tulevaisuuteen suuntaava nykypäivän SDP:n
puheenjohtaja, joka kykenee yhdessä muiden kanssa hahmottamaan kestävän linjan puolueelle. Tytti Tuppuraisen johdolla ja maltillisella uudistustyöllä saavutetaan politiikassa aidosti kestäviä tuloksia. Tiedämme, että hänellä on vahva kannatus sosialidemokraattien keskuudessa. Tytti Tuppuraista arvostetaan laajasti myös puolueen ulkopuolella.

Sosialidemokraattiset Naiset korostavat, että SDP: n sanoma on tuotava kirkkaasti esille. SDP:n puheenjohtajaehdokas Tytti Tuppurainen linjaa:
"Varjojen maailmaan tarvitaan valoa ja kovuus on korvattava inhimillisellä lämmöllä. Ihmisoikeuksia ja inhimillisyyttä on vaalittava uupumatta. Rasismin vastustamisen on oltava ehdotonta. Oman maan köyhiä ei saa asettaa vastakkain maahanmuuttajien kanssa. Kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten elämän kohentaminen on käytännön tasa-arvotyötä. Se että ihmisillä keskimäärin menee hyvin, ei takaa, että kaikilla menee hyvin. Pidetään kaikki mukana."

KUNTAVAALIT RATKAISTAAN EHDOKASASETTELULLA

Sosialidemokraattiset Naiset lähtevät innolla kunnallisvaaleihin, jota siivittää SDP:n saamat erinomaisen kannatuksen mittaukset. Puolueella on nyt valtava mahdollisuus vaalivoittoon puoluekokouksessa valitun puheenjohtajan johdolla.

Ehdokasasettelu jatkuu helmikuun loppuun. On välttämätöntä, että demarinaisia saadaan kattavasti mukaan paikallispolitiikkaan. Vain asettumalla itse ehdokkaaksi, voi vaikuttaa oman kunnan päätöksentekoon koskien muun muassa lasten päivähoidon laadukasta järjestämistä, homekoulujen ja -virastojen korjaamista, omaishoitajien ja vanhustyön palvelujen parantamista, vammaisten aseman kohentamista. Demarinaisia tarvitaan kipeästi kunnanvaltuustoihin, -hallituksin ja lautakuntiin. Kunnallisvaalit ratkaistaan pitkälti hyvällä ehdokasasettelulla. Sosialidemokraattisten Naisten tavoitteena on, että SDP:n ehdokaslistoilla puolet on naisia.

SOSIALIDEMOKRAATTISET NAISET

hallitus 21.1.2017

Lisätietoja:

Kokouksen puheenjohtaja, vpj. Tuula Petäkoski-Hult, 040 527 0997

tuula.petakoski-hult@lempaala.fi

Tutustu Tyttiin

Kommentoi kirjoitusta.

V-S demarinaispiirin 110 v. juhlavastaanotto

Maanantai 16.1.2017 - Sirpa Nypelö

v-sdemarinaispiiri_kahvi_13.1_8.jpgV-S demarinaiset juhlistivat perjantaina 13.1.2017 alkavaa piirin 110. juhlavuottaan. Juhlavastaanotto pidettiin Turun työväentalolla kutsuvieraiden kera. 

V-S demarinaispiirin perustamispäivä on samainen juhlavastaanoton ajankohta eli 13.1.1907. Tänä vuonna osuimme juuri samaan päivämäärään juhlistaessamme alkavaa juhlavuottamme ja naispiirin pitkää taivalta naisasioiden hoitamisessa. 

Juhlavastaanotto sujui lämpimissä tunnelmissa alkumaljan ja puheitten saattelemina. Myös Demarinaisten I varapuheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult juhlisti läsnäolollaan tilaisuutta. Hänen puheensa sisälsi paljon mielenkiintoisia näkemyksiä demarinaisten toimintaan ja värikkäitä kertomuksia omista elämänkokemuksistaan mm. Afrikan matkoilta. 

Juhlatunnelmaa kohotti sädehtivä Minna Bergström lauluillaan, joita säesti V-S naispiirin jäsen Jaana Vasama. Saimme kuulla tuttuakin tutumpia lauluesityksiä:

On hetki, What a Wonderful World, Magdaleena, Herrojen kanssa pellon laidassa, Sankarit, Vapauden tango

Meille naisille osui sydämeen Minnan esittämä ikimuistoinen runo:

Mistä on pienet tytöt tehty?

Mistä on pienet tytöt tehty, mistä on pienet tytöt tehty?

Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. 

Niistä on pienet tytöt tehty.

Juhlavastaanotolla, Sirpa Nypelö, V-S demarinaispiirin II vpj.

Kommentoi kirjoitusta.

Lapsiperheen arkisia asioita ja SDP:n vaihtoehtobudjetti

Maanantai 9.1.2017 klo 14:13 - www.sdp.fi

SDP julkaisi vaihtoehtonsa vuoden 2017 talousarvioksi. SDP panostaa hallitusta enemmän osaamiseen, työllisyyteen ja kasvuun sekä peruu koulutukseen ja pieni- ja keskituloisten arkeen kohdistuvat leikkaukset. SDP:n vaihtoehdon työllisyysvaikutukset ovat 38 000 uutta työpaikkaa vuodelle 2017. Velkaa SDP ottaa vähemmän kuin hallitus.

lapsiperhe.JPG


SDP:n vaihtoehto on sosiaalisesti oikeudenmukaisempi. Se kaventaa tuloeroja siinä, missä hallituksen esitys kasvattaa niitä. Esitykset ovat tässä mielessä peilikuvia toisistaan.

- Viimeiset puolitoista vuotta Sipilän hallitus on yrittänyt uskotella suomalaisille, että heidän epäreilulle ja väärälle politiikalleen ei ole vaihtoehtoa. Se on pötypuhetta. SDP:n vaihtoehto lähtee siitä, että laatimamme budjetti kelpaa varsinaiseksi talousarvioksi sellaisenaan. Talous tasapainotetaan reilusti ja oikeudenmukaisesti. Me pidämme kaikki suomalaiset mukana, emmekä maksata laman taakkaa tavallisilla ihmisillä. Veronkevennykset kohdistetaan pieni- ja keskituloisille. Suomi ottaa vähemmän velkaa. SDP panostaa tulevaisuuteen ja osaamiseen, ei leikkaa siitä, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoo.

Hallitus on suosinut kaikkein varakkaimpia suomalaisia. SDP:n lähtökohta on toinen kuin hallituksella. Veronkevennykset kohdistetaan pieni- ja keskituloisiin niin, että rahaa jää enemmän käteen kuin hallituksen esityksessä. Pieni- ja keskituloisen palkansaajan käteen jää SDP:n mallissa 100-200 euroa enemmän. Eläkeläiset saavat samat veronkevennykset kuin palkansaajat. Keskimääräisen työeläkkeen saaja hyötyy 160 euroa enemmän.

95 prosenttia palkansaajista ja eläkeläisistä hyötyy SDP:n budjetista enemmän kuin Sipilän hallituksen. Silti se säästää verotuloja 87 miljoonaa euroa hallituksen esitykseen verrattuna. Tällä säästöllä voidaan perua eläkeläisiin, työttömiin ja vähäosaisiin kohdistuvat indeksileikkaukset sekä lapsilisien leikkaus.

Kuuntele esimerkki lapsiperheen arjesta

Tutustu SDP:n vaihtoehtobudjettiin

Kommentoi kirjoitusta.

Tulevaisuus syntyy osaamisesta

Keskiviikko 30.11.2016 - SDP - ajankohtaista

koululainen.jpg- Ensimmäistä kertaa sataan vuoteen Suomen osaamistaso on kääntynyt laskuun. Tätä tilannetta ei voi hyväksyä, vaan nyt vaaditaan rohkeita uudistuksia ja tulevaisuuden visiota suunnan kääntämiseksi. SDP uskoo siihen, että Suomi menestyy tulevaisuudessa parhaiten, kun panostamme osaamiseen ja koulutukseen. Näin toteaa SDP:n pj Antti Rinne.

Suomessa varhaiskasvatukseen osallistuu vähemmän lapsia kuin muualla Euroopassa. Laadukas varhaiskasvatus antaa eväät lapsen myöhemmälle oppimiselle ja ennaltaehkäisee syrjäytymistä. Tämän vuoksi SDP esittää, että kaikille lapsille tarjotaan joustavasti maksutonta osa-aikaista varhaiskasvatusta.

Sosialidemokraatit haluavat kääntää peruskoulun oppimistulokset jälleen nousuun. Peruskoulun vahvuus on edelleen siinä, että se on kuin Suomi pienoiskoossa. Eri taustoista tulevat lapset oppivat yhdessä ja kaikkialla Suomessa on yhtäläiset mahdollisuudet saada laadukasta opetusta.

– Haluamme vahvistaa peruskoulun alkuperäistä ideaa eli sitä, että kaikille Suomen lapsille kuuluu laadukas ja hyvä koulu. Peruskoulua tulee uudistaa sisältä käsin, uutta pedagogiikkaa ja digitaalisuutta apuna käyttäen. Kaikilla lapsilla ja nuorilla tulee olla kouluissa oppimiseen tarvittavat työkalut. Uusi oppiminen ei voi olla eriarvoistavaa oppimista, Eeva-Johanna Eloranta sanoo.

- SDP esittää korkeakouluopintoihin pääsyn helpottamista ja uudistamista monin eri keinoin. On järjetöntä tuhlausta, että monelta nuorelta kuluu monta vuotta pyrkiessä haluamaansa korkeakouluun ja valmentautuessa pääsykokeisiin, Jukka Gustafsson toteaa.

Lue artikkeli tästä.

Tutustu SDP:n julkaisemaan koulutuspoliittiseen ohjelmaan

Kommentoi kirjoitusta.

VS-demarinainen esittäytyy - Anneli Kiiski

Keskiviikko 16.11.2016 - Anneli Kiiski

Hei! olen Anneli Kiiski, iästä ei väliä se näkyy luultavasti kasvoista.Anneli_Kiiski.jpg
Perheeseeni kuuluvat mies ja Kreivi (villakoira), lapseni heitä on kolme, he ovat jo aikuisia ja kolme lastenlasta.

Naispiiriin olen tullut Ruskon työväenyhdistys ry:n valtuuttamana. Politiikka on minulle ollut aina läheinen asia ja heikompien puolustaminen. Aikoinaan hakeuduin ammattiinikin tämän vuoksi.

Kynttilät

Pieni joulukynttilä                                                 
pöydälläin
mulle liekin loistavin,
lausui näin:
– Katso, pieni, vähäinen
olen vain,
silti suuri tehtävä
osanain.
Juhlamieltä, lämpöä
säteilen.
Tuon ma joulun kotihin
jokaisen.
Lapsi, lailla kynttilän,
sinäkin,
valon, lämmön luoda voit
koteihin.
Elämässä paljon on
pimeää;
kaikkialla kaivataan
kynttilää.
– Ester Ahokainen –

Anneli Kiiski, V-S sos. dem. Naispiirin jäsen

Kommentoi kirjoitusta.

Suomiko tasa-arvoinen maa?

Torstai 22.9.2016 klo 14:49 - Tietokirjailija ja tutkija Päivi Kannisto

12 vuotta maailmalla matkannut suomalaiskirjailija: ”Luulin, että Suomi on tasa-arvoinen maa”

Suomineito.jpgTietokirjailija ja tutkija Päivi Kanniston kahdentoista vuoden kokemus eri puolilta maailmaa on tuonut mukanaan ajatuksen siitä, miten Suomessa työn merkitys on ylikorostunut.

— Meillä elää topeliaaninen käsitys siitä, että suomalaiset ovat ahkeria ja työteliäitä. Mitä ideaalia siinä on tilanteessa, jos työtä ei ole, Kannisto kummastelee.

Eriarvoistumista on kaikkialla, ilmenenemismuodot ovat vain erilaisia. Ihmisten on vaikeaa myöntää omassa käytöksessään ja asenteissaan piirteitä, jotka lisäävät sitä. Suomessakin on havaittavissa amerikkalaistumista.

— Jos luokkayhteiskunnasta ei puhuta, se ei tarkoita, etteikö sitä olisi olemassa. Rakennamme itse luokkayhteiskuntaa, Kannisto tähdentää.

Ihmiset varjelevat omaa idylliään ja turvallisuuden kokemustaan. He sulkevat silmänsä eri tavoin eläviltä. Rikas unohtaa helposti, että kaikilla muilla ei ole mahdollisuus elää samoin. Voi syntyä ajatus siitä, että köyhät ovat syypäitä omaan tilanteeseensa ja niin kuuluukin olla.

— Aiemmin itsekin luulin, että Suomi on tasa-arvoinen maa, jossa ihmisillä on yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua, Kannisto sanoo.

Myös vanhemmat voivat kasvattaa lapsensa näkemään eriarvoisuuden luonnollisena asiana, jossa ei ole mitään väärää. Erilaisiin asuinalueisiin tutustuminen avartaa niin matkalla kuin kotimaassa.

— Demareiden rooli on tärkeä. Pitää olla niitä, jotka pitävät niiden ihmisten puolta, joilla on vähemmän, ettei käy niin, että yhdellä prosentilla väestöstä on enemmän kuin 99 prosentilla, hän summaa.

Lue koko Päivi Kanniston haastattelu 22.9.2016 Demokraatista.

Kommentoi kirjoitusta.

Demarinaiset vaativat suunnanmuutosta Sipilän hallituksen politiikkaan: Eriarvoisuutta lisäävä politiikka on kestämätöntä

Torstai 22.9.2016 klo 14:19 - Demarinaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Tytti Tuppurainen

Tiedote. Julkaistu: 22.09.2016 klo 13:38 

Sosialidemokraattiset Naiset

”Tule hyvä kakku, älä tule paha kakku.” Sipilän hallitus on leiponut sellaisen budjettikakun, että jauhot tarttuvat matalapalkkaisen naisen kurkkuun. Omilleen Sipilän hallitus jakaa hyvää yli ämpärin. Yrittäjävähennys, metsälahjavähennys ja perintöverokevennys hyödyttävät kaikkein hyväosaisimpia.

 Hallituksen veropolitiikka tukee nykyisiä yrityksiä ja niiden omistajia runsaskätisesti. Veroedut, -kannustimet ja yritystuet on pidetty ennallaan tai niitä on jopa parannettu. Uusi eniten tulohaitarin yläpäätä edustavia yrittäjiä hyödyttävä yrittäjävähennys on päätös jättää keräämättä veroja, sillä jatkossa ”apteekkareiden ja asianajajien” tuloista viisi prosenttia on verovapaata.

 Metsälahjavähennyksellä yli 30 000 euron metsätiloja omistavat vanhemmat voivat luovuttaa metsätilojaan lapsille perintöveroja välttääkseen. Puuta on tänä ja viime vuonna kaadettu niin reippaasti, että hyvä kun on mahtunut marjoja poimimaan. Puukauppa sujuu ilmeisen vilkkaasti ilman lahjavähennystäkin.

 Opiskelijoilta, eläkeläisiltä, työttömiltä ja pienituloisilta on vaadittu kymmenien miljoonien uhrauksia ja työelämän kurjistumista velkaantumisen nujertamiseksi. Velkaantuminen kuitenkin kiihtyy, koska Sipilän hallitus jakaa euromiljoonat eturyhmilleen eikä säästöä synny, saati uusia työpaikkoja. Demarinaiset kiinnittävät huomiota siihen, että KIKY:n osalta on hallituksen toimilla turmeltu yhdessä neuvotellun sopimuksen aikaansaama luottamus. Budjetin verolinjaukset eivät tue talouskasvua tai yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta, vaan suurimman hyödyn keräävät suurituloiset.

Demarinaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Tytti Tuppurainen vaatii hallitukselta välitöntä kurssinmuutosta talouspolitiikkaan. KIKY-sopimuksen aiheuttamat vauriot on korjattava. Veronkevennykset on kohdistettava pieni- ja keskituloisille. Naisten työmarkkina-asemaa on parannettava. Kuntatyöntekijöiden heikentynyt ostovoima on kompensoitava.

 -          Yhteiskuntarauhan, hyvinvoinnin ja turvallisuuden takaamiseksi Sipilän hallituksen on uskallettava puuttua syvenevään eriarvoistumiseen ja tuloerojen kasvuun. Johtajien ylisuuriin palkankorotuksiin ja hyvän miehen lisiin on saatava kohtuuden nimissä suunnanmuutos. Naisten ja miesten perusteettomat tuloerot on poistettava ja samapalkkaisuus otettava vihdoin määrätietoisesti tavoitteeksi, vaatii Tuppurainen.

Suomalaisessa yhteiskunnassa on sukupuoleen perustuvia sortavia rakenteita ja tekijöitä. Julkifeministisenä puolueena SDP haluaa jakamattoman ihmisarvon pohjalta rakentaa tasa-arvoista yhteiskuntaa. Jokaisella naisella tulisi olla rohkeutta ottaa tilansa, sillä valta otetaan, sitä ei anneta. Kaikilla naisilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta torjua tytöttelyä ja häirintää ja tätä kokemusta ei pidä kenenkään vähätellä. Demarinaiset vaativat puolueelta esimerkillisyyttä suhteessa muuhun yhteiskuntaan.

-          Puolueessa, puolueen tilaisuuksissa, SDP:n kaikilla tasoilla pitää olla nollatoleranssi tytöttelylle ja pojittelulle, alistamiselle ja häirinnälle. Hyvä käytös toisiamme kohtaan on kestävä perusta yhteistyölle. Demarinaisten tehtävänä on luoda rohkeutta naisiin – heille voimaa olla oma itsensä, summaa puheenjohtaja, kansanedustaja Tytti Tuppurainen.

Lisätietoja:

Demarinaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Tytti Tuppurainen
+358 9 432 3186
tytti.tuppurainen@eduskunta.fi

Kommentoi kirjoitusta.

Miina Sillanpäätä juhlittiin Uudessakaupungissa

Keskiviikko 24.8.2016 klo 16:48 - Jaana Vasama

Koko Suomi juhlii tänä vuonna 150 vuotta täyttävää Miina Sillanpäätä. Varsinais-Suomi järjesti oman tapahtumansa 13. elokuuta Uudenkaupungin Leijonapuistossa, juhlajärjestelyistä vastasi Varsinais-Suomen demarinaiset.

Miina_Sillanpaa3.JPGMiina-juhlista haluttiin koko perheen tapahtuma, niinpä ohjelmaa oli sekä perheen pienemmille että aikuisille. Miina Sillanpään elämänvaiheista kertoi Anja Savolainen. Myös kansanedustaja Katja Taimela keskittyi puheessaan Miinan saavutuksiin ja niiden merkityksiin Suomessa.

Lapsille Miina-juhlat tarjosi monipuolista ohjelmaa ja paikalla olleet lapset viihtyivätkin hyvin tapahtumassa. Kerttu Aaltonen veti Leijonapuiston keskellä olevan laivan kannella maalauspajaa ja samanaikaisesti suuren puun alla saattoi kokeilla erilaisia soittimia Päivi Kurkilahden opastuksella. Maiju Bönisch auttoi yleisöä oman rintamerkin teossa, myös Miina-merkkejä oli tarjolla yleisölle. Koko Leijonapuiston alueelle levittäytyi lasten suunnistusrata, jonne innokkaita suunnistajia opastivat Ilse Leppäranta ja Eira Pessi.

Yleisö antoi tapahtumasta positiivista palautetta ja toivoi samankaltaisia tilaisuuksia lisää. Naispiiri oli huolehtinut myös siitä, ettei paikalla tarvinnut olla nälissään; Jarmo Kolkka piti grilliä kuumana koko tapahtuman ajan. Varsinais-Suomen juhlat olivat todennäköisesti ainoat Miina-juhlat, joihin myös itse Miina osallistui. Jaana Vasama oli hakenut Uudenkaupungin teatterista apua ja muodonmuotos Miinaksi oli yleisön mukaan varsin onnistunut. Koska naisten ja lasten asema oli Miinan sydäntä erityisen lähellä, Miina haastatteli tilaisuudessa Uudenkaupungin kunnanvaltuutettu Jaana Reijonsaarta paikallisesta perhepolitiikasta.

– Vielä riittää Miinalla ja naisdemareilla työsarkaa, totesi Miina juhlan lopuksi.

Jaana Vasama, V-S sos. dem. Naispiirin jäsen

Kommentoi kirjoitusta.

Puheenjohtajan mietteitä

Torstai 14.7.2016 klo 8:43 - Pirjo Hovi-Hairisto

Varsinais-Suomen Demarinaiset ovat avanneet uudet kotisivut. Toivottavasti pidät niistä.

Kuka minä sitten olen? Olen vuoden 2016 alusta nimetty V-S naispiirin uusi puheenjohtaja, Pirjo Hovi-Hairisto. Olen vuonna 1964 syntynyt turkulainen. Täällä naispiirissä edustan Turun Ay-väen Sos. dem. yhdistystä, jossa toimin hallituksessa sekä taloudenhoitajana. Ay-väessä edustan PAM:a, Liikealan Turun Seudun osasto ry 069. Siellä olen johtokunnassa ja myyjäryhmän vetäjänä.

Yhteensä järjestöjä joissa toimin on noin 20. Näin kun mietin, missä kaikissa olen mukana huomaan, että niitä on todella paljon. En koskaan ole ottanut toimia siksi, että saisin ansioluettelooni paljon titteleitä, vaan haluan vaikuttaa tavallisen ihmisen asioihin. Kaikki perustuu lapsuuteen, jolloin liityin partioon ja jossa vieläkin olen mukana. Partio kasvattaa hyviä johtajia.

No miksi olen mukana naispiirin toiminnassa? Sosialidemokraattisten naisten tavoitteena on tasa-arvoinen, suvaitsevainen ja moniääninen yhteiskunta. Näistä samoista asioista puhuttiin jo yli 30 vuotta sitten, kun aloitin työelämässä. Paljon on vuosien saatossa muuttunut, mutta onko naisen asema tasa-arvoisempi kuin silloin vai ei. Siinäpä kysymys.

tasa-arvo2.JPGItse olen ammatiltani tällä hetkellä valaistussuunnittelija ja myyntiala on vahvuuteni. Eli kuulun matalapalkka-aloihin. Vuosikausia olemme taistelleet, että naisen euro olisi samanarvoinen kuin miehen euro. Siinä on vielä tekemistä. Toinen mieltäni painava asia on tämän hetkinen työttömyys ja siihen liittyvä ikärasismi. Itse olen tällä hetkellä työtön ja on todella hankala saada töitä, koska uskon että ikäni ja se että olen ns. palkkataulukon kallein työntekijä yli 30 vuoden työkokemuksen vuoksi työnantajalle liian vanha ja kallispalkkainen. Tosin meillä palkkaluokan ikäkertymä loppuu 8 vuoteen.

Meitä keski-ikäisiä on paljon työttömänä ja vielä pitäisi tehdä vuosia töitä ennen eläkettä, tosin siinäkään ei ole hurraamista; eläke ei kerry, kun ei ole töissä. Työttömiä syyllistetään jatkuvasti etteivät mene töihin, mutta se on niin, ettei työtä ole tarjolla, sellaista joilla tulisi toimeen. 5-20 viikkotunnin sopimuksilla ei vain tule toimeen. Toisaalta saamme kuulla melkein joka päivä uusista YT-neuvotteluista, vaikka pitäisi saada lisää työpaikkoja. Työnantajien tulisi muistaa, että ilman työtekijöitä ei tule rahaa yritykselle.

Miten saisimme naisten arvostuksen nousuun kunnolla? Meidän naisten pitää näyttää voimamme ja tehdä yhteistyötä näkyvästi. Teemmekö yhdessä lupauksen tasa-arvoisen, suvaitsevan ja moniäänisen yhteiskunnan puolesta?

Ota yhteyttä rohkeasti joko minuun tai muihin hallituksen jäseniimme. Yhteystiedot löytyvät sivuiltamme.

Pirjo Hovi-Hairisto, V-S naispiirin puheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta.

Päivityksiä kesälaitumilta

Tiistai 12.7.2016 klo 12:34 - Sirpa Nypelö

leppis.JPGKalenterivuosi ylipäätään on usein melkoisen hektistä aikaa; on kokouksia, tapahtumajärjestelyjä, tiedon ylläpitoa ja tiedottamista – on vapaaehtoistyötä ja monessa mukanaoloa. Tämä kaikki on tietenkin toivottavaa ja itsellekin mukavaa aktiivitoimintaa sen oman palkkatyön ohessa. Mutta, jossain vaiheessa väsymys yllättää. Vai yllättääkö ylipäätään? Ehkä tuo väsymyksen tunne on vain normaalia aikataulutusta vuoden kulkuun. Sitä kun kuitenkin aina innolla odottaa niitä ansaittuja, ihania ja laiskempia kesäloman päiviä.

Nyt se odotettu vuodenaika on taas käsillä. Kesä ja loma! Tässä vielä työn ja vapaa-ajan välimaastossa pakostakin tulee mietittyä, mitä kaikkea sitä onkaan vielä tekemättä. Ihan kuin tuo loma-aika olisi jokin virstanpylväs, mihin tietty elämänjakso päättyy ja kaikki pitäisi olla viimeiseen asti huolellisesti tehtynä ja valmiina. Ajatuksien ja asenteiden vääristymää, mikä koskettaa useampaa meistä. Tältä se ainakin kuulostaa. Eihän nämä työt oikeastaan koskaan tule lopullisesti valmiiksi, aina kuitenkin siitä jatketaan, mihin viimeksi lopetimme.

No, tällä kertaa mainitsen mukavan ja jo toteutuneen päivitystyön, minkä tuloksena V-S naispiirimme on saanut uuden nettisivuston yhdistykselleen: www.vsdemarinaiset.com

Sivuston sisältöä kootessa ja miettiessä mielenkiintoista luettavaa sekä omalle jäsenistöllemme että vierailijoillemme, tulvahti monipuolisia ajatuksia mieleen Demarinaisten tehtävistä, toiminnasta ja arvomaailmasta. On upeata kuulua ryhmään, jossa naisten asioista todella välitetään. Ajankohtaisina asioina Demarinaiset tuovat hallitusohjelmiin esiin naisten tasa-arvotavoitteita kuten palkkaerojen poistaminen (ylipäätään tasa-arvoa työelämään), lähisuhdeväkivallan vähentäminen, lasten ja perheiden hyvinvointi, omaishoitajien jaksaminen. Kaikki nämä teemat koskettavat pääsääntöisesti juuri naisia, jotka kantavat suurta vastuuta lapsista ja lähimmäisistään ja siten myös tulevista vuosikymmenistä, tulevan yhteiskunnan hyvinvoinnista. Ei siis mitenkään vähäpätöistä puuhastelua. Harmi vain, että Suomen nykyhallitus omalla politiikallaan kyseenalaistaa esille nostetut teemat ja siten sen toiminta vääjäämättä suuntaa kehitystä kohti eriarvoisuutta. Palataan siis menneille vuosikymmenille, jolloin tasa-arvoasioissa eriarvoisuus oli jokapäiväistä, vaan ei sen hyväksyttävämpää.

Nyt on heti nostettava esiin Miina Sillanpää ja hänen juhlavuotensa. 150 vuotta on kulunut tämän naisasianaisen syntymästä ja sitkeästä taistelusta tasa-arvoisuuden puolesta. Miinahan toimi kansanedustajana vuonna 1907 perustetussa ensimmäisessä eduskunnassa ja oli Suomen ensimmäinen naisministeri. Hänen toimintansa on yhä edelleen esimerkillistä meille naisille. Meillä on siis hyvä syy juhlia tätä vuosijuhlaa ja kokoontua Uuteenkaupunkiin 13.8.2016 Miinan muistojen ja viisauksien äärelle.

Päivityksistä puhuttaessa ja niitä toteuttaessa korostuu aina ajatus tiedon tarpeellisuudesta, sen kiinnostavuudesta, löydettävyydestä ja ymmärrettävyydestä. Naispiirin kotisivuilla olemme näihin ajatuksiin panostaneet. Toivottavasti pystymme nyt uusilla kotisivuillamme tuomaan selkeästi esiin omia ajatuksiamme, arvojamme ja siten myös innostamaan lukijoita syventymään olennaiseen; naisasioiden esille nostamiseen ja niiden puolesta taistelemiseen. Ole sinäkin mukana keskustelussa!

Kesäistä ja kiireetöntä rentoutumisen aikaa meille kaikille!

Sirpa Nypelö, V-S sos.dem. naispiirin nettivastaava ja 2. varapuheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta.

Kokopäivähoito on lapsen oikeus

Keskiviikko 20.4.2016 - Jaana Vasama

paivahoito.jpgSuomalaisen lapsen perusoikeuksiin on kuulunut laadukas varhaiskasvatus. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden  rajaamista on perusteltu säästösyillä. Valtion tasolla puhutaan 62 miljoonan vuotuisista säästöistä. Joidenkin mielestä työttömät ja kotona vauvaa hoitavat vanhemmat vain laiskottelevat kotona viedessään lapsensa päivähoitoon. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen koskettaakin eniten juuri pitkäaikaistyöttömien sekä perhevapaalla olevien vanhempien lapsia.

Koliikkivauvaa hoitaessaan vanhemmilla ei välttämättä ole voimavaroja järjestää isommalle sisarukselle virikkeelistä toimintaa. Työttömällä yksinhuoltajalla saattaa olla arjessa selvitymisessä niin suuria haasteita, että ainakin joissakin tapauksissa olisi lapsen etu olla kokopäivähoidossa.

On puhuttu väärinkäytöksistä ja myös lapsen oikeudesta vanhempiinsa. Varhaiskasvatusta tarkastellaan usemmiten yksipuolisesti aikuisten näkökulmasta, ei lasten.  Päivähoidon tuleva tarveharkinta perustuu myös aikusten harkintaan, ei lapsen oikeuteen.

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen lisää lasten eriarvoisuutta – THL:n tutkimusten mukaan suomalaislasten hyvinvointi eriytyy voimakkaasti vanhempien koulutuksen, työmarkkina-aseman ja taloudellisen tilanteen mukaan. Subjektiivinen kokopäivähoito takaa lapselle mahdollisimman hyvät kouluvalmiudet.

On mielenkiintoista, miten johtavat taloustieteilijät ovat viime aikoina puolustaneet varhaiskasvatukseen panostamista samalla, kun maan hallitus toteuttaa päinvastaista politiikkaa. Talousnobelin saanut J. Heckman sekä Sixten Korkman ovat puhuneet laadukkaan varhaiskasvatuksen puolesta sen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden vuoksi – OECD:n mukaan yhden euron panostus varhaiskasvatukseen tuottaa seitsemän euroa. Kyseessä ei ole pikavoitto, vaan pitkän aikavälin sijoitus, josta hyötyvät eniten huono-osaisten perheiden lapset.

Hallituksen suunnittelemat säästöt tulevat vielä kalliiksi yhteiskunnallemme. Subjektiivista päivähoito-oikeutta rajaamalla rankaistaan lapsia heidän vanhempiensa työttömyydestä ja pienemmistä sisaruksista  asettamalla heidät eriarvoiseen asemaan. Subjektiivinen kokopäivähoito osa sujuvia lapsiperheen arjen palveluja, jotka säästävät itsensä moninkertaisesti takaisin.

Jaana Vasama, V-S sos. dem. Naispiirin jäsen

Kommentoi kirjoitusta.

Demarinainen pillastutti miehet puhumalla tasa-arvosta

Keskiviikko 29.10.2014 - Nelli Baran

Varsinais-Suomen Demarinaiset osallistuivat menestyksekkäästi viime viikonloppuna Turussa järjestettyille Osaava nainen -messuille. Moni messuvieras ilmaisi huolensa palkkatasa-arvon tilasta Suomessa. Palkkatasa-arvo ei ole kohentunut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana. Samasta työstä tulee maksaa sama palkka. Naisen euro on edelleen noin 80 senttiä.

Varsinais-Suomen Demarinaisten puheenjohtaja otti kopin naisten huolesta ja kirjoitti tärkeästä aiheesta blogikirjoituksen Uusi Suomi -blogiin. Kirjoitus on kerännyt runsaasti närkästyneiden miesten kommentteja. Kommentit todistavat osaltaan tasa-arvotyön tärkeyden merkitystä vielä 2010-luvun Suomessa.

”Naisen euro on euro. Testasin tätä vaimoni kanssa: otin euron kolikon ja laitoin sen hänen käteensä. Siinä oli edelleen euron kolikko.” Kommentoi eräs mies.

Nelli Baran, V-S sos.dem. naispiirin pj. 

Kommentoi kirjoitusta.

Naisen euro sataan senttiin

Perjantai 10.10.2014 - Nelli Baran

naiseneuro.JPGVaadin konkreettisia tekoja naisten ja miesten välisen palkkaeron kaventamiseksi.

Naisten koulutustaso on ylittänyt miesten tason jo kymmeniä vuosia sitten. Koulutustason nousu ei ole lisännyt palkkatasa-arvoa. Naisten euro on tilastojen mukaan edelleen noin 80 senttiä. Taso on pysynyt samana jo yli kaksikymmentä vuotta.

On vieläkin täysin tavallista, että samassa tehtävässä naisella on alempi palkka kuin samaa työtä samalla koulutuksella tekevällä mieskollegalla. Koko työuran aikana tästä kertyy keskipalkkaiselle naiselle satojen tuhansien eurojen tappio. Sillä ostaisi omakotitalon.

Osa palkkaeroista johtuu siitä, että miehet hakeutuvat tietoisesti suuripalkkaisemmille aloille, pyrkivät useammin esimiesasemaan ja tekevät hanakammin ylitöitä. Nämä syyt eivät kuitenkaan selitä läheskään koko palkkaeroa. Naisiin kohdistuu edelleen palkkasyrjintää. Samasta työstä samoilla työajoilla ja kokemuksella maksetaan naisille tutkitusti vähemmän palkkaa.

Toimet naisten ja miesten selittämättömän palkkaeron kaventamiseksi ovat olleet riittämättömiä, koska ero ei ole kahteenkymmeneen vuoteen kutistunut.

Työnantajia tulisi velvoittaa osoittamaan, miten he ovat pyrkineet konkreettisesti vähentämään tuloeroja yrityksessään. Lisäksi voitaisiin uhata sakolla niitä yrityksiä, joissa selittämättömät palkkaerot ovat kaikkein suurimpia.

Nelli Baran, V-S sos.dem. naispiirin pj. 

Kommentoi kirjoitusta.

Onko tasa-arvotyölle vielä tilausta Suomessa

Maanantai 10.6.2013 - Nelli Baran

Minä kuorsaan nukkuessani. En meikkaa ja hiuksetkin ovat vain ainaisella ponnarilla. Käytän tennareita korkkareiden sijaan. En käytä minihameita, enkä minä ole mallia 90-60-90. Voinko minä olla silti naisena kaunis? Tai miksi sitä pitää edes kysyä?

Suomalaisena ajattelen, että meillä Suomessa tasa-arvo on jo saavutettu. Naisilla ja miehillä on yhtäläinen äänioikeus ja meillä oli jopa naispresidentti. Nainen voi perheen ohella luoda uraa tai vaikka olla poliittisesti aktiivinen. Tarvitaanko naisliikkeitä ja feminismiä vielä 2010-luvulla?

Lähihistorian aikana naiset ovat taistelleet tiensä pois vuosi vuodelta entistä voimakkaammin kahvinkeittimien ja lastenrattaiden takaa rikkoen lasikattoja matkallaan. Samanaikaisesti kuitenkin naiset ovat tehneet itselleen ja sukupuoliselle tasa-arvon kehittymiselle lukuisia karhunpalveluksia.

Yhä nuoremmilla on kovat paineet ulkonäkönsä suhteen. Ympäristö antaa helposti käsityksen, että vain hyvännäköiset menestyvät. Nuoret naiset kuvittelevat virheellisesti, että hyväksytyksi tuleminen vaatii paljaan pinnan näyttämistä. Tätä kautta nuori nainen muuttaa itsensä objektiksi ja antaa muille oikeuden kohdella häntä ulkonäkönsä perusteella. Olisiko Tarja Halonen päässyt presidentiksi napapaidassa ja minihameessa?

Palataan hieman siihen f-sanaan, feminismiin. Tämän päivän Suomessa meillä on yhä tarvetta feminismille ja yleiselle tasa-arvotyölle. Vielä on lasikattoja rikkomatta, vielä on monia ovia aukomatta. Yksi tasa-arvon kannalta merkittävimmistä tehtävistä on saada perheen perustamisesta aiheutuvat kustannukset maksettavaksi tasan niin miesten kuin naisten ja lapsettomien kuin lapsellistenkin henkilöiden työnantajien kesken.

Vaikka Suomessa on paljon parannettavaa tasa-arvotyön saralla, on maita, joissa asiat ovat vielä huonommin. Meidän ei tule unohtaa kasvavaa maahanmuuttajaväestöämme Suomessa. Heitä tukemalla ja heidän kauttaan voimme tehdä merkittävää tasa-arvotyötä kehittyvissä ja jo kehittyneissäkin maissa. On hienoa lukea, kuinka Suomessa asunut nainen pyrki Somalian presidentiksi tai miten Suomesta käsin tuetaan tyttöjen koulutusta Afganistanissa.

Suomi on yksi maapallomme tasa-arvoisimmista maista, mutta kuinka pitkään. Vähemmistöjen oikeuksista puhuttaessa, on monia maita, joissa asiat ovat Suomea paremmin. Meidän on uskallettava rohkeasti pitää kiinni jo saavutetusta tasa-arvon tasosta ja pyrkiä tiedostamaan tasa-arvon merkitys omassa elämässämme. Minä en pue minihametta miestäni tai pomoani varten, jos sen puen, puen sen vain itseäni varten.

Nelli Baran, V-S sos.dem. naispiirin pj. 

Kirjoitus on julkaistu 10.6.2013 Turun sanomissa

Kommentoi kirjoitusta.

Tasa-arvoa sosiaali- ja terveydenhuoltoon!

Sunnuntai 24.3.2013

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksia valmistelevan työryhmän raportti julkaistiin tiistaina 19.3.2013. Tavoitteena linjauksissa on ollut taata tasa-arvoinen ja oikeidenmukainen sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus kaikille kansalaisille.

Sosiaali- ja terveydenhuollon työryhmäraportissa (myöh. raportti) ei ole otettu selvästi kantaa naistyöpaikkojen säilymiseen alueella. sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevillä, pääasiassa naisille, on koulutuksen pituuteen ja vastuuseen nähden pieni palkka. Raportissa ei oteta kantaa lisääntyviin ostopalveluihin sote-alueella. Tämä palvelutuotannon ala on ollut jatkuvasti kasvavaa ja taloudelliset tuotot sen mukaisia. Nyt sekä terveyskeskukset ja TYKS sekä kuntien sosiaalipalvelut ostavat enenevässä määrin ostopalveluina jopa niitä palveluita, joita ne tuottavat itse omissa liikelaitoksissaan, esimerkkinä mainittakoon kuvantamispalvelut.

Raportissa ei selviä, miten on otettu huomioon alueellinen tasa-arvoisuus ja liikkumisen mahdollisuudet. Naisilla on edelleen käytössä vähemmän autoja eikä julkinen liikenne toimi joka puolella Varsinais-Suomea. Varsinais-Suomen Sosialidemokraattinen Naispiiri vaatii kokouksessaan, että jatkoselvityksiä tehtäessä otetaan huomioon tasa-arvoisuus ja oikeu-denmukaisuus koko maakunnan alueella niin, että koko Varsinais-Suomi pysyy elinvoimaisena.

Varsinais-Suomen Sos.dem. Naispiirin piirikokous Turussa 24.3.2013

Kommentoi kirjoitusta.

Onko tämä vastuuta?

Sunnuntai 24.3.2013

Olemme saaneet jo useamman vuoden ajan seurata uutisista tehtaiden alasajoja ja työntekijöiden irtisanomisia. Viime tammikuussa Varsinais-Suomen alueella oli 26.200 työtöntä työnhakijaa ja työttömyysprosentti maakunnassa oli täten 11,4 %, joka oli noussut vuodesta 2011 (TS 26.2.2013). Nokia on irtisanonut tuotannon työntekijänsä ja monet Nokian alihankintayrityksetkin ovat vaikeuksissa. Onko oikeudenmukaista jakaa osinkoja ja bonuksia, kun samanaikaisesti irtisanotaan työntekijöitä?

Pohjimmiltaan on kysymys yhteiskuntavastuun unohtamisesta ja välinpitämättömyydestä. Tekojen ja toimien seurauksia ei nähdä eikä niistä välitetä tarpeeksi. Näyttää siltä, että monien yritysten näkemys yhteiskuntavastuusta on työntekijöiden irtisanominen ja tuotannon siirtäminen halvemman tuotannon maihin. Niissä poljetaan työntekijöiden oikeuksia ja tuhotaan estottomasti luontoa. Onko tämän tavoitteena tyhjentää Suomi vastuullisesta tuotannosta ja saattaa maamme köyhyyteen?

Varsinais-Suomen Sosialidemokraattinen Naispiiri peräänkuuluttaa sosiaalisen omantunnon lisäämistä yhteiskunnassamme eettisen markkinatalouden keinoin. Lainsäätäjät pyrkivät lisäämään lakien ja sääntöjen avulla yritysten vastuuta yhteiskunnasta ja ympäristöstä. On myös yritysten etu ottaa etiikka huomioon toiminnassaan. Oikeudenmukaisuus on palautettava työmarkkinoille ja elinkeinoelämään.

Varsinais-Suomen Sos.dem. Naispiirin piirikokous Turussa 24.3.2013

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »